3 vinkkiä mauttoman ruuan pelastamiseksi // 3 tips about how to save flavorless food

Tänään lounaspöydässä ajattelin teitä. Ajattelin, että minun täytyy jakaa tämä yksinkertainen, mutta toimiva vinkki mauttoman ruuan uudelleen mehevöittämiseen. Tämä tarve ohitti graduanalyysien ajamistarpeeni kevyesti ja tässä nyt ollaan.

Mielestäni ruuasta katoaa huomattavasti makua silloin, kun sen lämmittää uudelleen. Poikkeuksena toki tietyt ruokalajit, esimerkiksi mausteiset padat tmv., jotka saattavat olla voimakkaamman ja mehevämmän makuisia seuraavana vasta päivänä nautittuna. Joskus saattaa käydä myös niin hassusti, että maustaminen vaan epäonnistuu jo alunalkaen tai ruoka on vetisen makuista (silloin perusohjeeni on, että lisää hieman suolaa!). Jotakin puuttuu.

Omat vinkkini maustamattoman ruuan pelastamiseen eivät välttämättä toimi ihan kaikkiin ruokalajeihin sovellettuna. Tai no, tarkemmin ajateltuna en kyllä keksi yhtään annosta, jota nämä kolme luottoainesta eivät pelastaisi:

1. Valkosipuli 
2. Avocado 
3. Mustapippuri

Valkosipuli ja tavallinen sipuli ovat aivan kingejä ja tepsivät juuri siihen, mitä kutsutaan mauttomuudeksi. Kokeile vaikka! Ilahduttavaa on myös se, että suurin osa ihmisistä kokee valkosipulin tuoksun joko neutraalina tai lievästi miellyttävänä ja vain hyvin pieni osa pitää sitä vastenmielisenä, eli anna mennä!

Avocado. Yllätyitkö? Tuoreen avocadon voi muusata lähes minkä tahansa riisi, pasta, pataruuan tai monen muunkin sekaan tai kylkeen. Ruuan maukkaus ja pehmeys lisääntyy, sillä avocado on hyvin rasvainen ja rasvan tuoma maku ja tuntu on useimmista miellyttävä. Avocadon sijasta voit käyttää myös lorauksen oliivi- tai rypsiöljyä.

Mustapippuri. Jos ruuastasi puuttuu terävyyttä ja napakkuutta, se viimeinen silaus, mustapippuri tai jokin muu pippuri on usein miten oikea ratkaisu.

Mauttoman ruuan pelastajat!  Esimerkki: Aiemmin tänään tuunasin kidney-papu-tomaatti-kookoskerma -muhennoksen aivan uusiin sfääreihin näiden kolmen aineksen avulla. Kuva on feikattu, sillä todellisuudessa käytin valkosipulirouhetta suoraan myllystä enkä jaksanut pilkkoa kynsiä ;). / The saviors of flavorless food! For example: Today I pimped my kidney bean - tomato - cocos cream stew with these 3 ingredients!

Onko sinulla vinkkejä, miten piristät mautonta ruokaa?

Hyvää viikonloppua ja bon appetit!
Bisous, Niina

Ota yhteyttä: niinamariavblog@gmail.com

Seuraa blogia: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

***
Lue myös / Read also:
Miten välttää turhautuminen ruokakaupassa? - How avoid the supermarket rage?
***

Hello!
I was thinking about you today, during my lunch, when I pimped yesterday's leftover food: kidney bean - tomato - cocos cream stew. I started to think that I need to share this tips with you guys, it felt a lot more important than executing my master thesis analysis, so here we go: How to save flavorless food? My answer is:
Add some...

1. Garlic
2. Avocado
3. Black pepper

Instead and in addition to garlic, you can use onion.
Instead of avocado, you can use a dollop of olive or canola oil.
Instead of black pepper, you can use another pepper you like.

Bon appetit!
Bisous, Niina

Contact me: niinamariavblog@gmail.com

Follow my blog on: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

10 + 2 vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle

Aiemman postaukseni linkkivinkkien jälkeen minulta toivottiin perusteellisempia ohjeita blogin perustamisesta, joten täältä pesee! Päätin koostaa 10 +2 ensiksi mieleeni juolahtavaa ja erittäin hyödylliseksi osoittautunutta vinkkiä, jotka jokaisen aloittelevan bloggaajan olisi hyvä huomioida. S'il vous plaît!

Kuvaa mahdollisimman usein ulkona. Kaikki, myös sinä itse ja koirasi näytätte freesimmiltä pehmeässä luonnonvalossa ja kuvista tulee tarkkoja ilman ekstravaivaa. Tästäkin kuvasta tuli aika kiva, vaikka otin sen Olympuksen selfie-näytöllä ja malttamaton koira sylissä. // Take your photos outdoors: Light is soft and beautiful and it's easier to take sharp photos.

Mieti blogin nimi ja URL-osoite tarkkaan. Oikeasti! Myöhemmin niiden venkslaamisesta koituu hankaluuksia. Nimim. Kokemusta on. Hyvästä blogin nimestä voi olla montaa mieltä ja tärkeintä on se, että nimi miellyttää itseäsi. Kuitenkin, lukijoiden ja hakukoneiden kannalta tärkeää on, että blogin nimi kuvaa edes jossain määrin blogin sisältöä.

Tarkasta blogisi ulkoasu mahdollisimman monelta eri kokoiselta näytöltä ja lisäksi älypuhelimesta. On hyvä tietää myös, että Google suosii hakutuloksissaan blogeja, joille on räätälöity mobiilimalli. Eli esim. Bloggerissa varmista, että mobiililaitteille näytettävä versio on käytössä. Internetversio puolestaan on siis se, joka näkyy ei-mobiililaitteilla kuten esim. läppärin näytöllä.

Valitse riittävän iso ja selkeä fontti. Bloggerin valikosta löytyvät Arial, Courier, Georgia, Times New Roman, Helvetica, Trebuchet ja Verdana ovat hyviä esimerkkejä helppolukuisista fonteista. Suosittelen, että jätä kikkailut erikoisten ja kiekuraisten fonttien osalta sikseen. Tekstin luettavuus on kuitenkin se juttu.

Tarkista oikeinkirjoitus esim. Wordissä. Bloggerin tai Google Docsin oikeinkirjoituksen tarkastus on, noh, epäluotettava. Jos haluat viilata pilkkua, tarkasta esim. Kirjoittajan ABC:stä kirjoitetaanko "ohi menevä" yhteen vai erikseen ;) Googlailu auttaa myös: Syötä hakukenttään pohtimasi sana ja katso mitä kirjoitusasua Google suosittaa. Lisäksi Google Fightiin voit syöttää sanan, jolla on useampi eri kirjoitusasu tai jonka kirjoitusasusta et ole aivan varma ja katsoa kumpi versio on käytetympi.

Jaa saman aihepiirin kirjoitukset useampaan eri postaukseen. Sain bloggaamisen alussa tämän hyvän vinkin eräältä lukijalta. Minulla syntyisi helposti romaani tai ainakin novellikokoelman mittainen sepustus monesta lempiaiheestani. Pitkän postauksen jakaminen kahteen tai useampaan lyhyempään postaukseen varmistaa sen, että lukija lukee kirjotuksen todennäköisimmin loppuun asti ja jaksat itsekin keskittyä ja panostaa paremmin tekstin laatuun, jos et rustaa yhdeltä istumalta kaikkea, mitä tiedät tai haluat sanoa aiheesta. Esimerkiksi, päädyin kirjoittamaan yhden pitkän postauksen sijasta juttusarjaa valokuvaterapiasta, sillä aihepiiri on laaja, näkövinkkeleitä on monia ja perehdyn aiheeseen pala palalta.

Lataa blogin kuvat aina alkuperäisessä koossaan. Eli esim. Bloggerissa ei suurena, keskikokoisena tms. vaan ihan siinä alkuperäisessä koossa, sillä joka tapauksessa kuvanlaatu heikkenee ladatessasi sen blogiin, mutta kaikista vähiten, jos noudatat tätä ohjetta ;).

Tee jokaisesta postauksestasi lyhyt hakukuvaus ja käytä tunnisteita tekstin lopussa, jotta hakukoneet ja lukijat löytävät blogisi helposti. Mieti osuvia ja kuvaavia ydinsanoja. Kuvatekstit, lihavoinnit ja kursivoinnit, otsikoinnin ja ala-otsikoinnin käyttö nostavat myös blogiasi hakutuloksissa.

Tee blogille oma Facebook-sivu ja Instagram-tili. Itsestäni em. neuvot tuntuivat aluksi nihkeiltä, jotenkin vieraalta ajatukselta, mutta mietippä mitä kautta lukijat muuten huomaavat uudet postauksesi? Itse ainakin havahdun vasta siinä vaiheessa, kun saan Facebook-seinälleni ilmoituksen suosikkibloggaajieni uusista päivityksistä enkä käy norkoilemassa blogeissa muuten vain. Tsekkaa une petite lifen Facebook-sivu ja Instagram-tili!

Rekisteröi blogisi Bloglovin'iin, Blogit.fi ja Blogipolkuun. Nämä sivustot kokoavat yhteen blogeja ja tekevät myös listauksia suosituimmista blogeista. Jotkut lukijat saattavat löytää blogisi juuri näiden sivustojen kautta. Itse olen saanut eniten uusia lukijoita Blogit.fi-palvelun kautta. Myös une petite lifen löydät kaikista em. sivustoilta Blogit.fi, Bloglovin' ja Blogipolku.

Tutustu aiempaan postaukseeni, johon on koottu aloittelevan bloggaajan tärkeimmät linkit.

Toivottavasti näistä ohjeista oli jotakin apua! Kuten aiemmassa postauksessani totesin, on olemassa useampia suomenkielisiä blogeja, jotka käsittelevät pelkästään blogin perustamista. Suosittelen lämpimästi tutustumaan niihin, sillä tässä postauksessa tarjosin vain pintaraapaisun blogin perustamisvinkeistä.

Bisous, Niina
P.S. Täältä löydät ohjeet, kuinka tehdä blogiin yläpalkki Bloggerissa!

Ota yhteyttä: niinamariavblog@gmail.com
Seuraa blogia: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

***
Lue myös/Read also:
Miten perustaa oma blogi? - How to start a blog?
Hyvän blogin resepti - What makes for a good blog?
Matka Ninnun nikseistä une petite lifeen - From Ninnu's life hack to une petite life.

Valokuvausvinkkejä aloittelijoille ja koiralenkkejä // Some photography tips for beginners

Viikonlopputerveisiä täältä Keski-Vantaalta!

Tässä postauksessa valotan, kuinka olen pärjännyt uuden järkkärini kanssa, sekä kerron teille, miten muokkaan kuvia.  Rivien välistä ja riveiltä luettavissa myös joitakin valokuvausaiheisia vinkkejä.

Valokuvausjuttuja ennen, nykyisenä paluumuuttajavantaalaisena koen, että minua ja Vantaata kohdeltiin toissailtana aivan väärin ja haluan jakaa tämän kokemuksen teille: Tein puhelimitse ilmoituksen yksinään vaeltelevasta kissasta Karkurit.fi-palveluun. Kerroin kissan haahuilleen Keski-Vantaalla. Loukkaannuin suunnattomasti, kun palvelun työntekijä sanoi Tikkurilan alueen kuuluvan Itä-Vantaaseen?!?! En allekirjoita, en sitten millään! Itä on aina jotenkin pahamaineinen.

Tämä on ainut tämän postauksen kuvista, jota en muokannut lainkaan. Tässä vielä harkitaan, lähtisikö lenkille. / This is the only photo of this blog post that I didn't modify at all. "Just considering whether I feel like going out."

Muutettuani äidille, olen saanut viettää aivan ekstrapaljon aikaa meidän perheen kullannupun eli Nellan kanssa. Koiravanhus täyttää kesällä 14 vuotta ja on koko naapuruston toisiksi vanhin haukku. Korkeasta iästään huolimatta Nellaa luullaan edelleen pennuksi, sen verran virkeäsilmäinen ja sorjarakenteinen pikkuneiti on vieläkin. Ainoastaan etujalan leikkauksen yhteydessä tapahtuneesta hoitovirheestä johtuva nivelrikko vaikeuttaa välillä liikkumista ja uni maittaa entistä useammin ja sikeämmin.

Eteisen matolla on hyvä kerätä voimia tulevaa lenkkiä varten. / Recouping on the vestibule carpet before the outdoor activities.

Haukotuttaa vielä vähän. Nella ei ole koskaan ollut mikään aamuvirkku. // Yawn. Nella has never been a morning dog. 

Ulkona Nella reipastui ja ärhenteli muutamalle röyhkeälle kilpakosijalle.

Syksyllä hankin ihka ensimmäisen järjestelmäkamerani. Olen aina tykännyt valokuvauksesta ja kuvien muokkailusta, mutta syksystä alkaen vauhti on vain kiihtynyt. Minulla ei ole Photoshoppia tai mitään muutakaan järkevää kuvien muokkausohjelmaa, eli ihan Windowsin ilmaisantimilla mennään. Tällä hetkellä blogitekstin tuottaminen ja mielenkiintoisten kuvien räpsiminen menevät selkeästi kuvanmuokkauksen edelle, kaikkeen ei vaan riitä rahkeet yhtä aikaa.

Tähän väliin todettakoon, että en ole ehtinyt tutustumaan manuaaliasetuksilla tai edes salamalla kuvaamiseen pätkän vertaa, mikä harmittaa vähän. Kuvasin kuukausitolkulla pelkällä automaattiasetuksella, joka on ihan ok useimpiin tilanteisiin. Helpotukseni oli suuri, kun havaitsin, että kamerassani on valmiita kuvausasetuksia (SCN, scenes, kuvaustilat) mm. potrettien, maiseman ja lumen kuvaamiseen. Siitä lähtien olen pelannut pelkästään niillä.

Kuitenkin, kevät tuo tullessaan enemmän valoa, mikä on suoraan verrannollinen energiatasojen nousuun ja niukemman yöunen tarpeeseen ainakin itselläni. Josko kevään aikana, lisääntyneen virkeyden voimin ottaisin ensimmäiset kuvani ihan omilla asetuksilla. Hypetetään sitä sitten, kun se on ajankohtaista.

Tähänastisella kokemuksellani Olympus Pen E PL-6 -kamerasta, voin suositella kyseistä järkkäriä etenkin aloitteleville kuvaajille. Itse nautin suunnattomasti, kun pääsin heti valokuvaamisen makuun ilman pitkällistä opettelua eri asetuksista. Ja laatu on mielestäni aina vähintäänkin hyvää. Lisäksi on myös hyvä muistaa, että hyvän valokuvaajan tekevät ihan muut ominaisuudet kuin kalliit ja viimosen päälle olevat kameravehkeet. Jopa älypuhelimella saattaa saada loistavia otoksia, jos on osaava kuvaaja linssin takana. Ainoa, mikä Olympuksessa on nyppinyt, on se, että en ole saanut Pen Pal -sovellusta, eli kuvien siirtymistä kamerasta suoraan älypuhelimeen, toimimaan, vinkkejä?

Tätä kuvaa muokkasin paljon reilummin kuin yleensä muokkaan kuvia. Luonnollisuus vetoaa yleensä eniten. // I modified this photo a lot more that I usually modify photos. Normally I prefer natural looking snaps.

Yllä olevaa kuvaa olen muokannut tavoistani poiketen poikkeuksellisen paljon. Yleensä perusmuokkaukseeni kuuluu hippunen lisää kontrastia ja valoa sekä kylläisyyttä. Sen sijaan, kun kuvaan Olympuksella, vähennän joskus aavistuksen verran kylläisyyttä, sillä etenkin sisätiloissa tällä kameralla otetut kuvat tuppaavat olemaan hyvinkin punasävyisiä.

Eli ihan pienillä modauksilla ilman kalliita ohjelmia saa kuviin helposti ryhtiä. Sitten on tietysti mm. Instagram ja erään kuvaajaystäväni suosittelema Snapseed -applikaatio, josta löytyy jos jonkinmoista filtteriä ja kuriositteettina itsellenikin hyödylliseksi osoittautunut toiminto ihon näppylöiden häivyttämiseen kuvista.

Lisätty kylläisyyttä, kontrastia, kirkkautta. // Added some saturation, lightness and contrast.

Olen myös huomannut, että valokuvauksen myötä kiinnitän entistä enemmän huomiota kiinnostaviin yksityiskohtiin, valon ja varjon vaihteluun, kauneuteen ja omaan naamatauluuni. Itseni kuvaaminen tai kuvattavana oleminen on ollut vuoroin ihastuttava ja kauhistuttava kokemus. Näytänkö näin "vanhalta" tai finniseltä? Tai: Enpä olisi uskonut, että itsestäni saa noin mielenkiintoisen tai pysäyttävän otoksen. Tästä lisää tulevassa valokuvaterapia-aiheisessa postauksessa! Katso edelliset saman teemaiset kirjoitukset täältä.

Mistä saatte parhaat vinkit valokuvaukseen? Mitä kuvaatte mieluiten?

Ihanaa, valoisaa sunnuntaita! Nauttikaa auringosta (ainakin täällä paistaa, toivottavasti sielläkin! <3
Gros bisous (=Paljon suukkoja. Paljon, koska viikonloppu ja hyvä fiilis ;)), Niina

Ota yhteyttä: niinamariavblog@gmail.com

Seuraa blogia: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

***
Lue myös / Read also:
Valokuvaterapiaa / Phototherapy
Päivä, jona sain ensimmäisen järkkärini / The day when I got my first systems camera
Kuvia Mardidin matkalta / Photos from my trip to Madrid.
***

Lovely Sunday for everyone!

Since, I moved back to my mom's place, I've been lucky to have spent so much time with our dog, Nella. She is already 14-years-old, but still very lively and energetic lady.

I've been really satisfied with my new systems camera, Olympus Pen E PL-6. It's very easy to use for a beginner. During the first months, I used only automatic settings but now I've moved to SCN-settings, where you can find different scenes (SCN, scenes) for portraits, snow and views etc.. As soon as I'll have more time, I'm going to practice manual usage of my system camera, but one thing at the time. Also, I use only Window's free image processing programs to modify my photos. 

Still, I think that you don't need expensive camera or Photoshop to make interesting and good photos. Even with your smart phone camera you can develop as a photographer. Just try to find unexpected angles of view and interesting details, or, whatever is your thing. For now, more important for me, it's to develop as a writer and photographer, image processing needs to wait. 

Where do you find best tips for photographing?

Enjoy your Sunday!
Gros bisous, Niina

Contact me: niinamariavblog@gmail.com

Follow my blog on: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Musiikki, psykologia ja aivot - Music, psychology and brains

When life gives you lemons, listen to good music. Eli kun elämä potkii päähän, kuuntele hyvää musiikkia.

Tässä postauksessa kirjoittelen lyhyesti musiikin psykologiasta ja aivomekanismeista sekä lisäksi paljastan, millainen musiikki saa ihoni kananlihalle ja kylmät väreet kipittämään selkäpiissä (siis sillä hyvällä tavalla ;)). Ja lopuksi vinkkejä, kuinka voit säädellä tunteitasi musiikin avulla, s'il vous plaît.

Musiikin kuuntelulla on tutkitusti stressiä ja masennusta lievittävä vaikutus. (Rauhallista) musiikkia kuuntelemalla voi katkaista ikävien ajatusten kehän ja rentoutua. Musiikin kuuntelu voi lisätä myös keskittymiskykyä, kohottaa mielialaa, parantaa muistin toimintaa, lievittää kipua ja vähentää ahdistusta. (ks. lopusta lähteet 1 ja 2). Tutkimusten mukaan musiikin kuuntelu edistää myös Parkinsonin- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, vähentää dementia potilaiden käytöshäiriöitä ja nopeuttaa aivohalvauksesta toipumista (2). Mieti, kuinka siistiä ja hyödyllistä!!! Toki musiikin kuuntelun tukena käytetään usein miten monia muita kuntoutusmenetelmiä, mutta musiikilla on havaittu olevan jo itsessään hoitava vaikutus useisiin psyykkisiin ja somaattisiin (eli kehollisiin) vaivoihin.

Musiikin vaikutus perustuu aivojen dopamiinivälitteisen mesolimbisen "mielihyväjärjestelmän” järjestelmän aktivoitumiseen musiikkia kuunnellessa. Tämä samainen rata on myös tärkeä erilaisten riippuvuuksien synnyssä kuten päihderiippuvuuksissa. 

Eli mielihyvää siis hyvää mieltä pukkaa, kun pistää napit korville, vinyylin soittimeen tai kuuntelee lempibändin keikkaa. Aika siistiä ja käytännössä moneen kertaan yhden ihmisen empiirisellä kokeella todettu. Olenkin monesti ihmetellyt, miten musiikilla on niin ihmeellisen suuri vaikutus minuun: Kyynelehdin solkenaan Kauneimmissa joululauluissa ja saan hädin tuskin itse pillitykseltäni laulaa lurautettua, tylsä kotimatka taittuu Vantaan Onnelan muinaisten bileiden veroiseksi oman pääni sisäiseksi biletykseksi, kun laitan soimaan rakkaudella laaditun bilesoittolistan Spotifysta ja sopiva klassinen musiikki tai luonnonäänet saavat sydämen tykyttämään rauhallisemmin ja viilipyttymäisen olon aikaan.

Saan järisyttävät kylmät väristykset, kun luukutan ranskalaista trioa, L.E.J.:tä. Ihan sama vaikka loskaa tai p*skaa sataa taivaan täydeltä, ihan sama vaikka gradun deadlinet kuumottaa ihan nurkan takana, ihan sama vaikka unettomia öitä takana, I don't give a sh*t, tämän kolmikon musiikki vie mut ihan toisaalle. Tutustuin L.E.J.:n poppooseen aika hiljattain rakkaan ystäväni suosituksesta. Ihan mielettömiä mimmejä: superlahjakkaita laulajia, soittajia ja niin karismaattisia. Tähän väliin mielenkiintoisena knoppitietona, että kylmiä väreitä tuottava musiikki aktivoi ilmeisesti aivojen syvimpiä, alkukantaisimpia osia. Sen tämä kolmikko taatusti tekee. Ei ehkä sinulle, mutta 100 % minulle. Jos heidän musiikki liikautti sinuakin, niin kuuntele myös: Summer 2014, Hip-Hop Mashup, La dalle.

Kokeile, voitko säädellä musiikilla tunteitasi. Suosittelenkin luomaan erilaisia mielentiloja vahvistavia soittolistoja. Eli lataa soittimeesi mieltä ylentäviä ja kaamoksen karkoittavia hyvänmielen biisejä, tsemppaavia treeniraitoja ja rauhoittavia luonnonääniä. Tai sitten jotain ihan muuta.

Psst! Surullisena ei kannata kuunnella melankolista musiikkia, ellet halua velloa yhä syvemmällä surun syövereissä. Ja P.S. On ihan puppua, että vihaisena kannattaa luukuttaa Turmionkätilöitä (Teurastaja on mun lemppari) tai muuta hevimpää kamaa purkaaksesi raivoa. Vihan purkaminen aggressiivisella toiminnalla (kuten hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä tmv.) ja sitä kautta puhdistuminen/rauhoittuminen lisää vain aggressiivisia ajatuksia. Eli jos olet kuullut puhuttavan nk. katharsisiksesta, älä usko sanaakaan. Ärtymykseen, vihaan tai raivoon tepsii siis paremminkin päinvastaisen musiikin kuuntelu, jos on tepsiäkseen.

Millainen musiikki saa sinut rentoutumaan, hyvälle tuulelle tai aiheuttaa kylmiä väreitä? Mitä musiikki merkitsee sinulle?

Bisous, Niina

Ota yhteyttä: niinamariavblog@gmail.com

Seuraa blogia: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Lähteitä ja lisää luettavaa:

1. Aleksi J.Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Katsausartikkeli LääketieteellisessäAikakauskirja Duodecimissa,130(18):1852-60.

2. Amy Novotney (2013). Music as medicine. American Psychological Association, Vol. 44, No. 10, Print version: page 46. 

Artikkeli: Ilkka Vartiovaara (2006). Musiikin valtava voima. Artikkeli Terveyskirjasto Duodecimissa. 

Kirja/Book: Hallam, S. (2009). Oxford Handbook of Music Psychology.

***

When life gives you lemons, listen to good music.

This time, I wrote a blog post about psychology and neurology of music and what kind of music gives me chills (in a good way ;)). S'il vous plaît.

A complete post coming soon in English!! Meanwhile, listen to L.E.J. a suberb French trio. Try at least Summer 2014,  Summer 2015, Hip-Hop Mashup and La Dalle. 

Bisous, Niina

Contact me: niinamariavblog@gmail.com

Follow my blog on: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Miten perustaa oma blogi? - How to start a blog?

Viisaammat kertoivat, että postauksissa pitäisi olla vain aiheeseen liittyviä kuvia, mutta äh! Sanoisin, että vedä omalla tyylilläsi. Blogeja kasvaa kuin sieniä sateella ja harva erottuu. Plus, jos omistaa näin ihkun nallejumpsuitin niin onhan sitä esiteltävä muillekin!

Aloitin bloggaamisen nelisen kuukautta sitten tuntematta lainkaan blogimaailmaa ja tietämättä edes kunnolla mitä bloggaaminen on. Miksi sitten päätin itse ryhtyä hommaan ja miten pääsin alkuun? Tässä postauksessa valotan kumpaakin kysymystä ja jaan hyödyllisimmät linkit aloittelevalle bloggaajalle.

Kesällä päätin, että otan aikaa haaveilleni, tekemisille, jotka tuottavat puhdasta iloa ilman mitään hyötymistarkoitusta. Ennen kaikkea halusin alkaa vuosien tauon jälkeen kirjoittamaan. Kirjoittamaan edes jotakin, missä muodossa tahansa. Ajatus blogista pyöri päässäni parin viikon ajan ja päätin lopulta rikkoa omia rajojani, mennä pää edellä epämukavuusalueelle ja perustaa oman blogin. Luonnostelin blogin aihetta päässäni ehkä tunnin ja selasin blogin perustamiseen liittyviä kirjoituksia saman verran. Sitten se oli menoa.

Kuten olen teille muistaakseni maininnut, ylläpidin jo pienenä heppatyttönä virtuaalitallia Geocities.comissa eli une petite life. ei ole ensimmäinen virtuaaliviritykseni. Geocities-saitti on kaatunut jo vuosia sitten. Sääli, sillä olisin mieluusti kyläillyt 10-vuotiaan Niinan tekemässä virtuaalitallissa :D. Silloin back in the days olin aivan täpinöissäni, kun osasin koodata vähän: Virtuaalitallillani soi tarkoin harkittu taustamusiikki, räikeät animaatiot vilistivät silmissä ja jokaisella hevosella oli useampia kuvia sekä pitkä kuvaus luonteenpiirteistä ja muista ominaisuuksista. Siihen aikaan sivustoilla olivat muotia vieraskirjat, joissa keskustelu kävi vilkkaana. Jo tällöin, 2000-luvun alussa löysin googlaamalla ohjeita ja koodeja oman tallin perustamiseen.

Sittemmin pidin vaihtoblogia nimeltä Vaihtovuosi 2015: Lyon & Montréal Vuodatus.netissä. Vuodatus.net on todella helppokäyttöinen, suomalainen palvelu, mutta auttamattomasti menneen talven lumia. Perustin vaihtoblogin yhtä spontaanisti kuin une petite lifenkin ja valikoin Vuodatuksen blogialustaksi yksinkertaisesti siitä syystä, että sinne oli kaikista nopeinta perustaa blogi.

Oma blogini ei olisi tällaisenaan olemassa ilman kullanarvoisia bloggaajia, jotka neuvovat kädestä pitäen blogin perustamisessa, ulkoasun muokkaamisessa ja siinä miten saada blogille lukijoita. 

Jotta sinunkin tiesi bloggaajaksi olisi yhtä siloinen kuin minun tieni oli, haluan jakaa nämä tiedon kultakaivokset, bloggaajan uskolliset apurit ja pahan päivän pelastajat, olkaa hyvä:

Blogikonsultti
Bloggaus.fi 
Kivempi blogi 
Bloggaajat.com

Googleen kannattaa myös syöttää hakusanoja: blogin perustaminen, blogille nimi, blogille lukijoita jne. Löytyy nimigeneraattoria sun muuta.

Ammattimaisesta bloggaamisesta kiinnostuneille on myös omia sivustoja:
Tienaa blogilla
Bloggaajat.com 

Onnea matkaan! Ja kyselkää lisää, oon mielelläni avuksi siinä missä osaan :)!

Bisous, Niina

***
Lue myös /Read also:
Hyvän blogin resepti - What makes for a good blog?
***


How to start a blog? Where to begin? My best advise is: google. Use key words like: how to start a blog, name for the blog, how to find readers for your blog etc. You will find many kind persons who will explain you all, I mean really all about starting your own blog. 
Good luck and go for it!
Bisous, Niina

Tee-se-itse hiustenleikkuu - DIY haircut

In English below

-22 cm.

Sitä on tuumailtu pitkään ja odoteltu sopivaa hetkeä. Noin kahden kuukauden ajan olen leikitellyt ajatusta hiustenleikkuusta. Siis siten, että napsaisisin oikein kunnolla, ihan niin, että vähän kirpaisee.

Olen pitkien hiuksien vannoutunut kantaja ja ihailija, siispä aiemmat hiustyylimuutokseni ovat näkyneet vain hiusten värissä. Kuitenkin parin viime kuukauden aikana aiheutin itselleni pakkomielteen bob cut -polkkatukasta. (toim. huom.: Minulla on viimeksi kuusivuotiaana ollut super lyhyt polkkapituinen tukka, mutta sen jälkeen olen aina määrätietoisesti kasvattanut hiuksiani tavoitteena alimpaan kylkiluuhun saakka.)

Vaihtovuoden aikana hiukseni menivät surkeaan kuntoon, koska Lyonin ja Montréalin vesi ei ole yhtä hellää hiuksille kuin puhtoinen hanavetemme Suomessa. Alkoi tehdä mieli päästä eroon reissussa rähjääntyneestä pehkosta. Lisäksi viime kesästä lähtien olen tietoisesti alkanut tehdä pienen pieniä, suuren suuria, pinnallisia ja syvällisiä muutoksia elämääni ja jotenkin hassusti ajatus pitkästä polkasta – minulle järkyttävän lyhyistä hiuksista – kolahti ja sopi tähän muutosten ketjuun.

Tänä iltana se sitten tapahtui.

Lähtötilanne:

Alkusyksystä halusin säästää rahaa ja selvitin jo silloin, voiko hiuksia tasoittaa itse. Hetken sompailtuani internetin ihmemaassa löysin ohjeen, jolla saa tasoitettua huonot latvat (testattu kesällä) tai - jos rohkenee – leikattua myös reilummin hiusta. Englanninkieliset ohjeet niin V- ja U-malliseen kuin suoraankin latvojen tasoitukseen kuvien ja videon kera löytyvät täältä.

Tee-se-itse hiustenleikkuu à la Niina

Tällä ohjeella saat latvoista suoraksi tasoitetut hiukset. Katso ohjeet V- ja U-malliseen hiustenleikkuuseen täältä.

Tarvitset vain
-   5-15 minuuttia aikaa
-   terävät mitkä tahansa sakset
-   ponnarilenksun
-   kamman tai harjan
-   (avustajan, joka voi laulaa/tanssia/kertoa vitsejä helpottaaksesi ahdistustasi, ottaa kuva lopputuloksesta, jotta näät onko tulos hyvä myös takaapäin tai sitten auttaa vaiheissa 3-4)

Allaolevissa kuvissa on havainnollistettu hiustenleikkuun eri vaiheet.

1.  Harjaa hiukset täysin takuttomiksi.
2.  Tee keskijakaus tai jakaus, jossa pidät aina hiuksiasi, katso alaspäin ja kiinnitä hiukset matalalle ponihännälle. Varmista, että ponnari on keskellä päätä.
3.  Katso yhä alaspäin ja liuta tasaisesti ponnarilenksua alaspäin, niin lähellä selkääsi kuin mahdollista.
4.  Kun olet saavuttanut halutun kohdan, nappaa tiukasti kiinni hiustupsusta ja siirrä poninhännästä kiinni pitäen hiukset olkapääsi yli vartalosi etupuolelle.
5.  Pidä edelleen tiukasti kiinni poninhännästä ja varo, ettet kisko hiuksia. Ja sitten saksimaan. (Varoitus: Paksujen hiusten leikkuusta kuuluu aika inhottava ääni ja saa rouhia pitkään, ennen kuin koko poninhäntä on katki. Tässä kohtaa voi päästä itku, jos et ole sinut hiustenleikkuuideasi kanssa.)
6.  Toista vaiheet 1-5 kerran pari, ottaen hiustupsun aina eri olkapään yli ennen leikkuuta. Itselläni riitti kaksi kertaa.
7.  Tee keskijakaus tai muu haluamasi jakaus.
8.  Tuo hiukset eteen kuin olisit tekemässä kahta lettiä ja nappaa toisesta hiusosiosta kiinni. Liuta hiustupsua sormiesi välissä ja pysäytä liike latvojen kohdalle.
9. Tasoita epätasaisuudet.

Vaihe 2

Vaihe 3

Vaihe 4

Välivaiheen tulos. En halunnut pätkäistä koko 22 cm kerralla, jos menisikin pupu pöksyyn.

Vaihe 4 vol. 2

Vaiheet 7-9

Lopputulos, minus 22 cm:

Voilà!

Bisous, Niina

-22 cm.

Have been thinking and waiting for the right moment. Playing this idea about a haircut. To cut my hair so short that even thinking about it made me feel rather uncomfortable.

Need to say that I love long hair and last time I had a short haircut was when I was six years old. Since then I’ve been growing my hair and sometimes I have just changed the color.

During my exchange the year, my hair went to a very miserable condition, as tap water in Lyon and in Montréal isn’t as gentle for the hair as in Finland. I wanted to get rid of this dry messy hair. In addition, since last summer, I started to make smaller, bigger, superficial and profound changes in my life, and somehow this funny idea about bob haircut – for me it’s freaking short hair - fitted in the chain of other life changes.

I found a manual with English instructions for V- and U-shaped trim and the straight-across trim. Tonight, I decided that it’s now or never ;)!

DIY haircut

You need only
- 5-15 minutes
- any sharp scissors
- rubber band
- hair brush or comb
- (an assistant who can release your stress by singing, or just help during the step 1)

You can found perfect instructions in English here. I made the straight-across trim.

Bisous, Niina

Matka Ninnun nikseistä une petite lifeen - From Ninnu's life hack to une petite life.

In English below

Kiitos kärsivällisyydestä!

Blogihiljaisuuudesta syytän jo viime postauksessa mainitsemaani KonMaria eli kultiksi muodostunutta siivous- ja järjestelymetodia, joka on imaissut minut mennessään. Illat ja muu liikenevä vapaa-aika on kulunut myllätessä vaatekaappia ja tehdessä tuttavuutta sängyn alle pesiytyneeseen villakoiraperheeseen. Lomailin myös tovin leppeämmissä keleissä Madridissa vaihtarikaverini luona, missä keskityin bloggaamisen sijasta vaan olemaan ja nauttimaan. Tilitän teille tarkemmin siivousbuumistani ja reissustani lähiaikoina, mutta nyt lunastan lupaukseni, ja kerron teille miksi Ninnun niksit vaihtui une petite lifeen (jossa on hipsterimäinen ironinen pistekin vielä perässä, huhhuh!).

Ehkä sinäkin äänestit taannoin tämän blogin nimestä tai annoit oman nimiehdotuksesi, muistuuko vielä mieleen? 

Kertauksena vielä miksi vaihdoin nimeä: Ninnun niksit keksittiin hätäpäissään yhdessä päivässä, koska blogia ei voinut perustaa ilman nimeä. Nimi oli musta ihan ok, mutta ehkä hieman kiusallinen ja asetti minut vähän opettavaiseen, niksejä ja vinkkejä jakelevaan asemaan, vaikka toivon, että bloggaus olisi enemmin vuoropuhelua lukijoiden kanssa. Ninnun nikseillä oli kuitenkin selkeä idea ja tarkoitus: Ajattelin, että blogi keskittyy vain hyödyllisiin, niksityyppisiin juttuihin, olisi vähän kuin hakuteos, jota kirjoittaisin persoonallisella tyylillä, mutta häivyttäisin postauksista mahdollisimman paljon itseäni ja asiat saisivat loistaa pääosassa. Abouttiarallaa näin tulee olemaan jatkossakin. Postailen my day tyyppisiä juttuja enemmin idealla, että esim. psykologian opiskelijan arki saattaa olla monesta kiinnostavaa (pääteltynä hirveästä tungusta psykologian oppiaineen pääsykokeisiin), ja silloin, jos saan kiteytettyä jonkun ajatuksen tai oivalluksen paremmin siten, että kerron jotakin itsestäni tai elämästäni. 

Nimi Ninnun niksit alkoi siis tuntua rajoittavalta eikä tarkemmin ajateltuna kuvannut sitä, mistä haluan kirjoitella. Vasta kirjoittamieni postausten myötä, olen oppinut huomaamaan, millaisen tekstin tuottaminen on nautinnollisinta ja tuntuu jollakin tavalla merkitykselliseltä ja mielekkäältä. Ninnun niksit eivät jää täysin historiaan, mutta niksien ja selkeiden hyötypostauksien lisäksi haluan kirjoitella myös yleisempiä elämään liittyviä, blogikielellä lifestyle postauksia, mielipidekirjoituksia päivän polttavista aiheista, my day tyyppisiä fiilistelypostauksia ja selkeästi psykologia-aiheisia kirjoituksia uutta harrastustani valokuvausta unohtamatta.

Minusta on kivointa lukea blogeja, jossa bloggaaja tuntuu hyvältä kaverilta, joka antaa kullanarvoisia neuvoja, haastaa ajattelemaan tai vain tarjoaa viihdyttävän tai rauhoittavan lukuhetken kiireen keskellä. Tähän pyritään ;). 

Blogin kirjoittaminen, modailu ja postausaiheiden ideointi on vienyt varkain useamman tunnin yöunistani. Hermoilua ja aivoriihtä siitä, voiko tuleva psykologi ylipäänsä pitää blogia, miten ikinä ehdin kirjoittaa kaiken mitä haluaisin, pysyttelenkö kevyemmissä ja suhteellisen turvallisissa aiheissa vai kokeilisinko, luonnistuuko argumentaatio tärkeänä pitämieni asioiden tiimoilta. Panostanko siihen, että kirjoittaisin säännöllisesti, esim. viikoittain vain vaan fiilispohjalta? Anonyymi vai ei-anonyymi? Mikä on blogin tarkoitus minulle ja lukijoille? Jakaa ja saada tietoa? Vaihtaa ajatuksia ja herättää keskustelua?

Kirjoittelun myötä olen saanut useampia lempinimiä kuten höyrypää ja lokikirjanpitäjä. Jo naperona minulla oli virtuaalitalli (Jonnet ei tajuu), jonka ulkoasua koodaillessa ja vieraskirjaa lukiessa aika kului rattoisasti. Eipä siis kovinkaan ihme, että bloggaaminen on imaissut minut mukaansa, vaikka aluksi hangoittelin kovin bloggaamisen aloittamista vastaan. Pidin myös Ranskan ja Kanadan vaihtojeni ajan blogia, johon voit tutustua täältä, eli ihan ensimmäinen nettisivustoni une petite life ei ole.

Vielä lisää taustoitusta blogiuudistuksille: Huomasin nopeasti, että halusin kirjoittaa suomen kielen lisäksi kielellä, jota vaihtarikaverini ymmärtäisivät, jos eksyvät lukemaan blogiani. Harkitsin ranskaa, mutta totesin, että se sulkee automaattisesti osan ystävistäni tai tutuistani pois. Pitkin hampain ajattelin, että enkuksi sitten ja saanpahan ainakin harjoitusta gradua varten, jota puserran englanniksi, ja jos kirjoitteluinnostukseni jatkuu ja blogi kasvaa, englanti on kuitenkin the language!

Seuraavaksi nimivaihtoehdot (joista voit bongata myös mustan hevosen) ja perustelut ja jaarittelut, siitä miksi harkitsin kutakin nimeä blogille. Lopuksi paljastan teidän suosikkinne (äläpäs kurki!).

LaGoodLife

Suomeksi hyvä elämä. Nimi on kuvaava, koska kirjoitteluni ja kiinnostukseni kohteena on onnellisuus, hyvä elämä ja elämänlaatu. Reipas, positiivinen, unisex nimi. LaGoodLife on myös vanhan kunnon K-Maron biisin nimi, diggailen, koska laulaa myös ranskaksi, ihana karhea ääni ja nostalgia teinivuosiin.

La belle life.

Suomeksi kaunis elämä. La belle on ranskaa, jota halusin ujuttaa blogin nimeen, sillä ranskan kieli on ollut tärkeä osa elämääni jo 15 vuotta. Ripaus hienostuneisuutta ja rauhallisempaa tunnelmaa, feminiinisempi nimi. La belle life kiidättää mustavalkoisen elokuvan tunnelmiin.

Bisous, Niina

Suomeksi: Suukkoja/terveisiä, Niina. Suomeksi toi suukkoja ei oikein toimi, eikä meillä ole oikein vastinetta ranskalaiselle tavalle antaa poskisuudelmia tai ranskankieliselle bisous-toivotukselle. Kuin postikortin allekirjoitus, huoleton, aina matkalla jonnekin, hyvä ystävä, vähän kujeileva.

Peas and love, Niina

Sain kommentteja, että hauska nimi, mutta onkohan sattunut kirjoitusvirhe, että pitäisikö lukea peace and love. Ihan tarkoituksellinen sanaleikki eli suomeksi herneitä ja rakkautta rauhan ja rakkauden sijaan. Nousi omissa suosikeissa sijalle kaksi. Pidän nimen leikillisyydestä, ripauksesta huumoria. Peace and love oli hippien juttu ja heillä on paljon hyviä ajatuksia luonnonsuojelun tärkeydestä, ihmisten yhteenkuuluvuudesta jne. Olen itsekin jonkin sortin ituhippi, ekologiset arvot ovat lähellä sydäntä ja vatsaa (sinne kun menee 99 % vegaanista murkinaa). Peas eli herneet kuvaisi siis hyvin mun viherpiipertelijän kokkailuja ja on terveellinen ruoka-aines, mikä sopii sekin kuvaan. Love heijastaisi hyvin blogin toista aspektia eli onnellisuutta, kiitollisuutta, ihmissuhteiden psykologiaa ja vuorovaikutusta, joista olen kiinnostunut kirjoittelemaan. Totesin lopulta, että Herneet ja rakkaus ei vaan kolahtanut tarpeeksi ja nimi viittaa mielestäni enemmin ruokablogiin kuin tällaiseen sekametelisoppaan kuten oma blogini.

une petite life.

Suomeksi yksi pieni elämä. Äänestys vaihtoehdoissa nimi oli kirjoitettu isolla Une petite life, mutta pienellä alkukirjaimellla kirjoitetettu versio alkoi hivellä silmää. Petite on monelle tuttu ranskan kielen sana, lisäksi halusin blogin sisältävän sanan life, joka on sopivan epäspesifi ja sallii mun kirjoitella mistä vain. Petite life kuvaa ehkä sitä, että blogini on yksi näkökulma elämään ja onnellisuuteen, mutta on aika pieni pisara meressä ja muiden blogien joukossa. Ranskan kieli on vaan niin chic ja lähellä sydäntä, jotenkin tämä nimi vain tuntui omimmalta <3.

Psykologiaa ja poppareita tai Psychology & popcorn

Tadaa, musta hevonen. Mulla on sydämellä ja mielenpäällä paljon asiaa psykologiaan liittyen, psykaa sovelletaan mielestäni aivan liian kapeasti ja hiljaisesti yhteiskunnassa.  Popparit kuvaavat taas keveyttä, iloa, nousua arjen yläpuolelle, elämän pieniä iloja ja ovat suolainen ja suht terveellinen herkku, mikä kuvastaa hyvin suhdettani ruokaan. Hylkäsin nimen siksi, koska tuntuisi liian raskaalta gradun, muun opiskelun ja oman alan työn päälle kirjoitella vielä vapaa-aikanakin pääasiassa pelkkiä psykajuttuja,blogi olisi tällöin vain koulun jatke, enkä halua tällä hetkellä kirjoittaa ammatillista blogia. Aion kuitenkin ujuttaa kirjoituksiini psykajuttuja ja pyrin tekemään tutkimustyöni huolella perehtyessäni itselle tuntemattomampaan psykologian aiheeseen (kuten esim. valokuvaterapiapostauksessani, jolle seuraa pian jatkoa) kuten kunnon tutkijan kuuluu, mutta sallin itselleni löperömmän lähteiden käytön kuin APA (American Psychological Association) tohtisi.

Teidän suosikkinne oli melkein 67 % äänistä saanut Peas & Love, Niina ja jaetulle toiselle sijalle pääsivät une petite life ja Bisous, Niina neljänneksellä äänistä. Koitin nyt kuunnella sydämen, intuition ja mitä näitä nyt on kaikkia hassuja ääniä, ja valitsin pitkän pohdinnan jälkeen une petite life:n joka sai teiltäkin mukavasti kannatusta. Suuri kiitos vielä kaikille äänestäneille ja nimiehdotuksia keksineille ja myös teille passiivisemmille lukijoille ;)!

Bisous, Niina

Summary in English

Thank you so much for voting a new name for the blog! Your favorite was Peas & Love, Niina (67 %) and second ones were une petite life (25 %) and Bisous, Niina (25 %). I tried to listen my heart, intuition and voices in my head ;) and finally I chose une petite life.

"Petite" means little in French so une petite life = one small life. I like the name because I'm a fan of French language, I've been studying it since 10 years old and I've lived in French speaking cities - Paris, Lyon and Montréal. "One samall life" refers to that my blog is only a one point of view of life. 

Hopefully you like the name and new layout :)

Bisous, Niina

Miten välttää turhautuminen ruokakaupassa? - How avoid the supermarket rage?

Hip hei se on maanantai!

Tämän blogikirjoituksen aihe on muhinut mielessäni jo jonkin aikaa, mutta ensin ajattelin, että kamalan tylsää ja marttamaista. No toisaalta, blogin alkuperäinen nimi oli hieman tätimäinen Ninnun niksit ja ekassa postauksessani uhosin haastaa Niksi Pirkan, joten ihan blogin teeman ohi ei mennä. Viimeistään viime viikon alussa käydyn ruokapöytäkeskustelun jälkeen varmistuin, että postaukselleni saattaa olla kysyntää. Keskustelu käsitteli ruokaostosten aiheuttamaa päänvaivaa: Mitä ihmettä sitä kokkaisi illalla ja mitä ruokatarvikkeita ostaisi kaupasta? 

Uskokaa tai älkää: Ruokaostokset eivät ole aiheuttaneet minulle hampaiden kiristelyä enää vuosiin.

Siispä kuulkaa kaikki te ruokakauppaketutuksesta tai selittämättömästä K-supermarket-kammosta kärsivät, vaikerruksiinne on vastattu! Jos noudatat seuraavaa niksiä kirjaimellisesti, lupaan, että et enää ikinä löydä itseäsi itkemästä S-marketin hyllyjen välistä miettien, mistä aineksista saisi räävittyä kokoon illan aterian vaan ruokaostokset sujuvat tästlähin kuin tanssi (etenkin, jos ostoskärryä työnnellessä laitat vielä napit korville ja groovaavan soittolistan soimaan Spotifysta):

Ninnun niksi nro 7: Tallenna puhelimesi muistiinpanoihin ostoslista, joka kattaa kaikki viikoittain käyttämäsi ruoka-aineet. Ennen uutta ostosreissua, tallenna puhelimeesi kopio ostoslistastasi, josta olet poistanut kaikki, mitä et tällä kertaa aio ostaa. Säilytä alkuperäinen ostoslista, jota voit käyttää hankalien ostosreissujen tukena aina ja ikuisesti, Bon appetit!

Esimerkki omasta ostoslistastani:

Tomaatti

Paprika

Porkkana

Parsakaali

Pinaatti

Lehtikaali

Avokado

Banaani

Omena

Lime

Chili (tuore)

Uudet perunat

Bataatti

(Kevät)Sipuli

Mustapippuri

Basilika

Sambal Oelek -maustekastike

Valkosipulitahna

Inkivääritahna

Soijakastike

muut mausteet

Papuja

Kikherneitä

Linssejä

Tofu

Soija(kookos)jogurtti

Kaura- tai soijamaito

Vegaanijuusto

Hummus

Kaurahiutaleet

Kauraleipä

Täysjyväriisi

Ohra- tai tattarihiutaleet

Täysjyväohra

Täysjyväriisijauho

Cashewpähkinä

Saksanpähkinä

Kuorimaton manteli

Maapähkinävoi luomu sokeriton (suolattu)

Kookosöljy

Oliiviöljy

Rypsiöljy

Pellavansiemenöljy

Kookosmaito

Kaurakerma

Suomalaisia pakastemarjoja: mustikka, puolukka, mustaherukka

Kahvi

Purkkaa

Nöyrä mielipiteeni on, että originaalista listasta kannattaa tehdä pitkä, sillä täten se toimii tiukan ostostelun tullen ideapankkina ja mahdollistaa aivojen heittämisen narikkaan ruokamarketissa. Itse pidän huolta siitä, että kaikkia listan aineksia löytyy aina kaapista. Voi kuulostaa hurjalta määrältä ruokaa ja onhan se, mutta listallani olevista ruokatarvikkeista saa kehiteltyä kymmenittäin uusia ruokalajeja ja niiden variaatioita sekä voi olla varma siitä, että kaapissa on aina aineksia, joiden makumaailmat sopivat yhteen.

Löytyykö sinulta ostoslista vai shoppailetko appeesi fiilispohjalta? 

Ragettomia ruokaostoksia!

Bisous, Niina 

Summary in English:

Yippee it's Monday!

I’ve held the idea of this blog post in my head for a while, but I warn you, this post can be terribly boring, but really useful. 

You know the feeling: you’ve no idea what to cook or what to buy from the supermarket, but still need to eat something. Believe it or not: I haven’t stressed about doing the groceries for years.

If you follow my life hack literally, I promise that you'll never ever again find yourself crying in between supermarket shelves, wondering what ingredients you should buy to make something to eat tonight. Making groceries will go like dancing (especially if you’ll put Spotify’s grooviest playlist on while pushing your shopping cart):

Ninnu’s life hack no. 7: Make a grocery list which covers all of your weekly food ingredients in your phone's notes. Before doing your grocery, save a copy of that list from which you have removed all that you don’t need to buy this time. Save also the original list so that you can use it later on whenever you’ll have hard time to discover what to eat, Bon appetit!

An example of my shopping list:

Tomato

Paprika

Carrot

Broccoli

Spinach

Kale

Avocado

Banana

Apple

Lime

Chili (fresh)

New potatoes

Sweet potato

(Spring) onion

Black Pepper

Basilica

Sambal Oelek -sauce

Garlic paste

Ginger paste

Soy sauce

other spices

Beans

Chickpeas

Lenses

Tofu

Soy yoghurt

Oat or soy milk

Vegan cheese

Hummus

Oatmeal

Oat bread

Whole grain rice

Barley or buckwheat

Whole grain rice flour

Cashews

Walnuts

Almonds

Peanut butter (salted)

Coconut oil

Olive oil

Rapeseed oil

Flaxseed oil

Coconut milk

Oat Cream

Finnish frozen berries: blueberry, lingonberry, black currant

Coffee

Chewing gum

My list is quite long but still I'll try to have all of these ingredients always in my fridge. Might sound a loads of food but the advantage is that you’ll never need to think about what to buy or cook because you’ll know that there’s tens of foods that you can make with these ingredients and the tastes fit together.

Do you have a grocery list or do you prefer impulse purchases?

Bisous, Niina