Valokuvausvinkkejä aloittelijoille ja koiralenkkejä // Some photography tips for beginners

Viikonlopputerveisiä täältä Keski-Vantaalta!

Tässä postauksessa valotan, kuinka olen pärjännyt uuden järkkärini kanssa, sekä kerron teille, miten muokkaan kuvia.  Rivien välistä ja riveiltä luettavissa myös joitakin valokuvausaiheisia vinkkejä.

Valokuvausjuttuja ennen, nykyisenä paluumuuttajavantaalaisena koen, että minua ja Vantaata kohdeltiin toissailtana aivan väärin ja haluan jakaa tämän kokemuksen teille: Tein puhelimitse ilmoituksen yksinään vaeltelevasta kissasta Karkurit.fi-palveluun. Kerroin kissan haahuilleen Keski-Vantaalla. Loukkaannuin suunnattomasti, kun palvelun työntekijä sanoi Tikkurilan alueen kuuluvan Itä-Vantaaseen?!?! En allekirjoita, en sitten millään! Itä on aina jotenkin pahamaineinen.

Tämä on ainut tämän postauksen kuvista, jota en muokannut lainkaan. Tässä vielä harkitaan, lähtisikö lenkille. / This is the only photo of this blog post that I didn't modify at all. "Just considering whether I feel like going out."

Muutettuani äidille, olen saanut viettää aivan ekstrapaljon aikaa meidän perheen kullannupun eli Nellan kanssa. Koiravanhus täyttää kesällä 14 vuotta ja on koko naapuruston toisiksi vanhin haukku. Korkeasta iästään huolimatta Nellaa luullaan edelleen pennuksi, sen verran virkeäsilmäinen ja sorjarakenteinen pikkuneiti on vieläkin. Ainoastaan etujalan leikkauksen yhteydessä tapahtuneesta hoitovirheestä johtuva nivelrikko vaikeuttaa välillä liikkumista ja uni maittaa entistä useammin ja sikeämmin.

Eteisen matolla on hyvä kerätä voimia tulevaa lenkkiä varten. / Recouping on the vestibule carpet before the outdoor activities.

Haukotuttaa vielä vähän. Nella ei ole koskaan ollut mikään aamuvirkku. // Yawn. Nella has never been a morning dog. 

Ulkona Nella reipastui ja ärhenteli muutamalle röyhkeälle kilpakosijalle.

Syksyllä hankin ihka ensimmäisen järjestelmäkamerani. Olen aina tykännyt valokuvauksesta ja kuvien muokkailusta, mutta syksystä alkaen vauhti on vain kiihtynyt. Minulla ei ole Photoshoppia tai mitään muutakaan järkevää kuvien muokkausohjelmaa, eli ihan Windowsin ilmaisantimilla mennään. Tällä hetkellä blogitekstin tuottaminen ja mielenkiintoisten kuvien räpsiminen menevät selkeästi kuvanmuokkauksen edelle, kaikkeen ei vaan riitä rahkeet yhtä aikaa.

Tähän väliin todettakoon, että en ole ehtinyt tutustumaan manuaaliasetuksilla tai edes salamalla kuvaamiseen pätkän vertaa, mikä harmittaa vähän. Kuvasin kuukausitolkulla pelkällä automaattiasetuksella, joka on ihan ok useimpiin tilanteisiin. Helpotukseni oli suuri, kun havaitsin, että kamerassani on valmiita kuvausasetuksia (SCN, scenes, kuvaustilat) mm. potrettien, maiseman ja lumen kuvaamiseen. Siitä lähtien olen pelannut pelkästään niillä.

Kuitenkin, kevät tuo tullessaan enemmän valoa, mikä on suoraan verrannollinen energiatasojen nousuun ja niukemman yöunen tarpeeseen ainakin itselläni. Josko kevään aikana, lisääntyneen virkeyden voimin ottaisin ensimmäiset kuvani ihan omilla asetuksilla. Hypetetään sitä sitten, kun se on ajankohtaista.

Tähänastisella kokemuksellani Olympus Pen E PL-6 -kamerasta, voin suositella kyseistä järkkäriä etenkin aloitteleville kuvaajille. Itse nautin suunnattomasti, kun pääsin heti valokuvaamisen makuun ilman pitkällistä opettelua eri asetuksista. Ja laatu on mielestäni aina vähintäänkin hyvää. Lisäksi on myös hyvä muistaa, että hyvän valokuvaajan tekevät ihan muut ominaisuudet kuin kalliit ja viimosen päälle olevat kameravehkeet. Jopa älypuhelimella saattaa saada loistavia otoksia, jos on osaava kuvaaja linssin takana. Ainoa, mikä Olympuksessa on nyppinyt, on se, että en ole saanut Pen Pal -sovellusta, eli kuvien siirtymistä kamerasta suoraan älypuhelimeen, toimimaan, vinkkejä?

Tätä kuvaa muokkasin paljon reilummin kuin yleensä muokkaan kuvia. Luonnollisuus vetoaa yleensä eniten. // I modified this photo a lot more that I usually modify photos. Normally I prefer natural looking snaps.

Yllä olevaa kuvaa olen muokannut tavoistani poiketen poikkeuksellisen paljon. Yleensä perusmuokkaukseeni kuuluu hippunen lisää kontrastia ja valoa sekä kylläisyyttä. Sen sijaan, kun kuvaan Olympuksella, vähennän joskus aavistuksen verran kylläisyyttä, sillä etenkin sisätiloissa tällä kameralla otetut kuvat tuppaavat olemaan hyvinkin punasävyisiä.

Eli ihan pienillä modauksilla ilman kalliita ohjelmia saa kuviin helposti ryhtiä. Sitten on tietysti mm. Instagram ja erään kuvaajaystäväni suosittelema Snapseed -applikaatio, josta löytyy jos jonkinmoista filtteriä ja kuriositteettina itsellenikin hyödylliseksi osoittautunut toiminto ihon näppylöiden häivyttämiseen kuvista.

Lisätty kylläisyyttä, kontrastia, kirkkautta. // Added some saturation, lightness and contrast.

Olen myös huomannut, että valokuvauksen myötä kiinnitän entistä enemmän huomiota kiinnostaviin yksityiskohtiin, valon ja varjon vaihteluun, kauneuteen ja omaan naamatauluuni. Itseni kuvaaminen tai kuvattavana oleminen on ollut vuoroin ihastuttava ja kauhistuttava kokemus. Näytänkö näin "vanhalta" tai finniseltä? Tai: Enpä olisi uskonut, että itsestäni saa noin mielenkiintoisen tai pysäyttävän otoksen. Tästä lisää tulevassa valokuvaterapia-aiheisessa postauksessa! Katso edelliset saman teemaiset kirjoitukset täältä.

Mistä saatte parhaat vinkit valokuvaukseen? Mitä kuvaatte mieluiten?

Ihanaa, valoisaa sunnuntaita! Nauttikaa auringosta (ainakin täällä paistaa, toivottavasti sielläkin! <3
Gros bisous (=Paljon suukkoja. Paljon, koska viikonloppu ja hyvä fiilis ;)), Niina

Ota yhteyttä: niinamariavblog@gmail.com

Seuraa blogia: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

***
Lue myös / Read also:
Valokuvaterapiaa / Phototherapy
Päivä, jona sain ensimmäisen järkkärini / The day when I got my first systems camera
Kuvia Mardidin matkalta / Photos from my trip to Madrid.
***

Lovely Sunday for everyone!

Since, I moved back to my mom's place, I've been lucky to have spent so much time with our dog, Nella. She is already 14-years-old, but still very lively and energetic lady.

I've been really satisfied with my new systems camera, Olympus Pen E PL-6. It's very easy to use for a beginner. During the first months, I used only automatic settings but now I've moved to SCN-settings, where you can find different scenes (SCN, scenes) for portraits, snow and views etc.. As soon as I'll have more time, I'm going to practice manual usage of my system camera, but one thing at the time. Also, I use only Window's free image processing programs to modify my photos. 

Still, I think that you don't need expensive camera or Photoshop to make interesting and good photos. Even with your smart phone camera you can develop as a photographer. Just try to find unexpected angles of view and interesting details, or, whatever is your thing. For now, more important for me, it's to develop as a writer and photographer, image processing needs to wait. 

Where do you find best tips for photographing?

Enjoy your Sunday!
Gros bisous, Niina

Contact me: niinamariavblog@gmail.com

Follow my blog on: Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Kuurankukkia, lumienkeleitä ja rentouttava hengitystekniikka // Frost flowers, snow angels and relaxing breathing technique

Tällaisena kuurankukkien ja lumienkeleiden täyteisenä vapaapäivänä rentoutuminen on helppoa ja unen päästäkin saa varmaan nopeasti kiinni, kun on ulkoillut ja liikkunut päivänpaisteessa. Kunhan vain malttaa bloggaamiselta mennä untenmaille ;).

Kuitenkin ja ikävä kyllä, lievät nukahtamisongelmat ja jatkuva stressi ovat tulleet tutuiksi viime vuoden aikana. Parhaiten saan pidettyä em. ongelmat kurissa silloin, kun olen muistanut höllätä tahtia, pitää unirytmistä kiinni, liikkua ja syödä hyvin, sekä tavata mahdollisimman usein rakkaita ihmisiä. Ynnä muuta harvinaisen selvää perussettiä, joka on aina ennen ollut minulle helpommin sanottu kuin tehty. Jossain kohtaa aloin tietoisesti rikkoa hyviksi todettuja, jo elämäntavoiksi muodostuneita rutiineja. Yhä useammin valitsin hissin portaiden sijasta, viikoittainen salikäynti ei tuntunut enää niin tärkeältä ja nukkumaanmenoa tuli venytettyä, jotta saisin varastettua päivään lisää tunteja. 

Väsymystä, unettomia öitä, stressiä, hartiakipuja ja mieli maassa.

Havaitsin kuukausien kuluessa, että oli yhä vaikeampaa palata hyväksi havaittuun kurinalaisempaan moodiin. Nyt olen alkanut skarpata, mutta ikäväkseni paluu entiseen sotilaalliseen kuriin ei luonnistukaan niin helposti.

On psyykkisesti vaivattomampaa toistaa lähes automaattisesti päivittäisiä hyviä rutiineja, kuin antaa itselleen joka kerta vaihtoehto luistaa niistä.  Ei kannata alkaa neuvottelemaan itsensä kanssa, kiivetäkö tänään portaat kuudenteen kerrokseen vai ei tai syödäkö terveellisen lounaan Unicafessa vaiko Hesen soijatortillan.

Vähän kalskahtaa tylsältä ja tasaisen tappavalta, mutta poppakonsteja ei ole. Terveelliset elämäntavat ja hyvinvointi rakentuvat jokapäiväisistä pienistä valinnoista ja näistä rutiineistakin voi oppia nauttimaan.

Elämä ei mene kuitenkaan kuin oppikirjoissa. Aina ei tee mieli tehdä niin kuin lääkäri, kallonkutistaja tai terkkari suosittaa. Olen ihan omatoimisesti ryssinyt unirytmiäni, mutta onnekseni saan usein pelastuksen tästä 4-7-8-hengitysharjoituksesta, joka auttaa nukahtamaan ja jota voi käyttää myös rentoutumiseen keskellä päivää.

4-7-8 rentouttava hengitystekniikka

Hengitä nenän kautta sisään 4 sekunnin ajan.
Pidätä hengitystäsi 7 sekunnin ajan.
Hengitä ulos suun kautta 8 sekunnin ajan.

Toista harjoitus useampaan kertaan, kunnes tunnet rauhoittuvasi. Hengityksen pidättäminen seitsemän sekunnin ajan voi tuntua aluksi pitkältä ajalta, ja jopa aiheuttaa huimausta, koska aivosi saavat yhtäkkiä paljon happea, jos olet hengittänyt aiemmin vain pinnallisesti. Välillä voit hengitellä normaalisti. 


Tämä hengitystekniikka perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen pitkän uloshengityksen kautta. Parasympaattinen hermosto toimii aktiivisimmin levossa eli esim. silloin kun olet rentoutunut. Sisäänhengitys sitä vastoin aktivoi sympaattista hermostoa eli ns. "taistele tai pakene" systeemiä, joka lisää kehon suorituskykyä ja valmiutta toimintaan. Koska harjoituksen tavoitteena on rentoutuminen tai nukahtaminen, sinun tulisi harjoituksen aikana pitää sisäänhengitys lyhyenä ja uloshengitys pitkänä.

Miten sinä saat ylläpidettyä terveellisiä elämäntapoja? Onko sinulla jotakin nukahtamisrutiinia tai lempimeditaatiota?

Hyvää yötä!

Bisous, Niina
P.S. Popsin tässä tuhtia päivällistä läppärin ääressä klo 23.59 samalla, kun kirjoittelen tätä postausta. Syntisaldo: yösyöminen, liian myöhään valvominen, multitasking, tietotekniikan käyttäminen juuri ennen nukkumaanmenoa, pääkoppaa kiihdyttävä tekeminen eli bloggaaminen. Ei se ole aina niin vakavaa, joskus pitää vetää vähän kieli poskella, vaihtaa vapaalle ja nauttia pidennetystä viikonlopusta.
P.P.S. Voi kun lumi ja pakkaset pysyisivät vielä, vaikka Ilmatieteenlaitos uhkaileekin plusasteilla..

***

The other day, I woked up, looked out of the window and screamed like a child. It was snowing! I'm so glad that we have finally snow in Helsinki! At the moment, it's -22 and sun was shining all day long (well, the day time is not very long during winter, but nevermind ;)) . Today, althought it's very cold outside, it's not windy - a perfect winter day. We made a leasurely stroll at the seaside and took some photos. 

Last fall was quite stressful. Sometimes, I've difficulties to get sleep, because my thoughts are still on work or on my thesis. 4-7-8 breathing technique helps me relax and fall asleep most of the time. You can try this also in the middle of the day to calm yourself down or focus.

4-7-8 relaxing breathing technique

Breathe in through your nose during 4 seconds
Hold your breath during 7 seconds
Breathe out through your mouth during 8 seconds

Repeat this couple or times. For starters holding your breathe during 7 seconds might appear really long time, but try. In between, you can breathe normally. When you're breathing deeply, your body starts to get more oxygen. If you have breathed superficially before, you might feel even a bit dizzy.

This breathing technique is based on the fact that by prolonging your exhalation, you activate your parasymphathetic nervous system that calms you body. Besides, inhalating activates your symphathetic nervous system that is called also "fight or flight"-system which prepares your body to act. That's why you should keep inhalation short and prolonge your exhalation if you want to relax or get sleep. 

Do you have any tips or methods to relax?
Good night, sleep tight!

Bisous, Niina 

Madrid ja reissuhaaveita - Throwback to Madrid and travel dreams

In English below

¡Hola Amigos!

Syrjähdin katselemaan marraskuisen Madridin reissuni kuvia (lue myös aiempi postaukseni Madridista). Matka-albumia pläräillessä muistui mieleen, että ai niin, aurinko! Sellainenkin on olemassa ;). No ei, ihan välimallin syksy täällä Suomessakin on ollut, mutta myönnettäköön, että lasken päiviä talvipäivänseisaukseen. 22. joulukuuta päivä alkaa pitenemään, hip hip hurraa! Juuri ennen Madridiin lähtöä postista tupsahti upouusi ja ensimmäinen järkkärini (josta hehkutan tässä postauksessa), joten alkuhuumassa kuvia tuli napsittua melkoisesti.

Onko sinulla jotakin lempireissukohdetta? Minne matkustaisit, jos ihan kaikki olisi mahdollista?

Oma lempikohdemaani on Ranska, koska, noh, miljoona syytä, mutta siellä on kaikki: Ihania pikkukyliä, alpit, Côté d’Azurin rannikko; Pariisi ja Lyon, joissa kummassakin olen asunut ja tunnen saapuvani kuin toiseen kotiin; ystäviä, ranskaa puhuvia ihmisiä, vahva ja vilkas kaupunkikulttuuri.. Joku alkoi fiilistelemään vähän aiottua pitkäsanaisemmin. 

Toinen kysymys onkin vaikeampi: Minulle ei ole mitään tiettyä kohdetta bucket listillä, mutta sanoisin, että tahtoisin joskus matkustaa kohteeseen, joka salpaa hengen. Luulisin, että aivan mielettömät luonnonmaisemat saattaisivat aiheuttaa hengenhaukkomista. Osaako joku suositella ”henkeäsalpaavan” upeaa kohdetta? Varmaan aika yksilöllistä, mistä kukin vaikuttuu syvästi, mutta olisi hauska kuulla suosituksia ja teidän kokemuksia!

Tulipas hyvä mieli, kun muisteli ihania jo koettuja reissuja, ja jäi kutkuttava tunne mahanpohjaan, kun mietin tulevia seikkailuja. Fiilistele sinäkin! Jos budjetti, aika tai muuten vaan resurssit eivät anna periksi reissata kauemmas, niin jänniä juttuja löytyy yllättävän läheltäkin.

Tähän postaukseen koostin yleisiä vaikutelmia ja yksityiskohtia Madridista sekä espanjalaisen ruokakulttuurin helmiä. Profitez-en(=nauttikkee!). 

Bisous, Niina

P.S. Ensi keväänä olisi taas tuhannen reissua tiedossa! Pitää jotenkin sumplia, että saa hoidettua gradun ja työn kunnialla, mutta varmaa on, että aion karata loskaa ja läksyjä pakoon ainakin Hollantiin ja Ranskaan ;)!

Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Vegaanista paellaa! - Vegan paella

Suomalainen kahvinarkki onnessaan - A Finnish coffee addict

Pain du chocolat

Now that it’s the darkest time of the year in Finland, it feels good to look at the photos of my sunny trip to Madrid in November (check out my previous post about Madrid). I took quite a lot of photos during my trip because I just had got my new and first system camera (check out this post).

Do you have a favorite destination for your trips? Where is it? Where would you like to travel if anything was possible?

My fav destination is very clear: France, because. I’ve ninety-nine reasons but I’ll try to say one: Lovely little villages, Côté d’Azur, Alps; Paris and Lyon, two cities where I’ve lived in and they feel like my second home; friends, French speaking people, lively culture…

I try to think of an answer for the another question, but I don’t really have a destination of my dreams. I think it’s just that I want to experience something that will take my breath away. Amazing nature spot could help, or what do you think? Do you have some place to recommend? What has been the most breathtaking destination or experience during your trips?

I’m feeling so grateful about all of the lovely trips that I’ve already taken and I'm really looking forward the future-ones! Next spring, I’m going at least to Holland and France for sure :)!

Here you go: Some impressions, details and pearls of the food culture in Madrid. Profitez-en (=Enjoy)!

Bisous, Niina

Facebook, Instagram, Blogit.fi, Bloglovin', Blogipolku

Valokuvaterapiaa, osa 1: Johdanto - Phototherapy, part 1: Introduction

”Valokuvat ovat mielemme jalanjälkiä, elämämme peilejä, sydämemme heijastuksia ja jäätyneitä hetkiä, joita voimme pitää hiljaisessa tyyneydessä kädessämme – ikuisesti, jos tahdomme. Ne dokumentoivat sen, mitä olemme olleet, osoittaen samalla, minne saatamme olla matkalla, tiedämmepä itse sen tai emme.”

(Weiser, 1999)

Alkusyksystä perehdyin pintapuolisesti valokuvaterapian ja voimaannuttavan valokuvan ihmeelliseen maailmaan sekä pohdin selfieiden pinnallisuutta(lue postaus tästä). Olen malttamattomana odottanut sopivaa hetkeä tutustua aihepiiriin lisää, mutta gradun- ja työntäyteiset viikot ovat vieneet kuin varkain veronsa. Olen kuluttanut vapaahetkeni mieluummin ystävien ja läheisten kanssa tai liikkuen, kuin istuen läppäri sylissä blogikirjoitusten parissa (koska istuminen tappaa ;)). Hartain lapsekas toiveeni olisikin, että kaikki ideat, innoissani suunnittelemani postausaiheet ja päänsisäiseni luonnostekstit siirtyisivät automaattisesti sähköiseen muotoon ja voisin ”kirjoittaa” blogia esim. kävelylenkeillä. Juuri tulleen tiedon mukaan blogipostausten teleporttaaminen ei ole vielä mahdollista, joten näillä mennään.

Ajattelin tehdä valokuvaterapiasta pienen juttusarjan, jota täydennän aina oman tietoni karttuessa ja kun muilta kiireiltäni ehdin. Tämän tyyppisen postauksen kirjoittaminen ja aiheeseen perehtyminen vaatii enemmän aikaa, kuin esim. my day – postausten tuottaminen, eli antakee armoa, jos julkaisen aiheesta tasaisen hitaaseen tahtiin.

Koitan välttää psykologijargonia viimeiseen saakka ja pitää juttusarjan kiinnostavana muillekin kuin psykoille, mutta tietyt asiat (lähteet, käsitteiden määrittely jne.) haluan pitää aika eksaktina moraalisista ja ammattieettisistä syistä.

Jotta puurot ja vellit eivät menisi sekaisin, kerrataan aluksi mitä eroa psykoterapialla ja terapialla: ”Psykoterapian vaikuttamiskeinot ovat psykologisia, mikä edellyttää psykoterapeutilta riittäviä perustietoja ihmisen psykologisesta kehityksestä, kliinisestä psykologiasta ja psykiatriasta. Koska psykoterapeutti on määritelty Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöksi, häntä sitovat samat yleiset ja erityiset hoitotoimintaa koskevat vaatimukset kuin muitakin terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Psykoterapiaa ohjaavat asiakas- ja potilastyötä koskevat lait, asetukset ja ammattikäytännöt sekä eettiset periaatteet. Esimerkiksi nimike terapeutti ei ole asianmukainen suojattu terveydenhuollon nimike eikä terveydenhuollon ulkopuolella toimivia henkilöitä valvo kukaan. Psykoterapiaan tulee siis hakeutua vain sellaisille henkilöille, jotka todella ovat psykoterapeutteja. Tiedon voi tarkastaa julkiterhikki –palvelusta.” (Lähde: Mielenterveystalo.fi)

Eli lyhyesti: jos sinua sattuu huvittamaan, nii-in juuri sinä, voit vaikka tästä päivästä lähtien kertoa olevasi terapeutti. Älä huoli, kukaan ei tule vaatimaan sinulta minkään luokan pätevyyttä tai osaamista. Sen sijaan psykoterapeuteilla on pohjalla jo jokin terveydenhuollontutkinto esim. psykologin, lääkärin tai sairaanhoitajan paperit, minkä lisäksi heillä on taustalla vähintään 4,5 vuotta kestävä psykoterapiakoulutus. Älä ymmärrä väärin, kaikki terapeutit ilman psyko-liitettä eivät ole kyseenalaisia, ja voivat tehdä työnsä erittäin hyvin ja ihmiset voivat saada heiltäkin helpotusta kärsimyksiinsä, mutta suosittelen varovaisuutta ja huolellista perehtymistä terapeutin taustoihin ja siihen mitä terapialta voi odottaa etenkin, jos henkilöllä ei ole laillistettua psykoterapeuttinimikettä.

Voilà voilà, notta ei menisi liian vakavaksi siirrytään enemmän itse aiheeseen! Ensinnäkin halusin selvittää, mitä valokuvaterapia on, miten sitä toteutetaan ja onko menetelmällä jo jotain evidence-based eli tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä.

Sain selville, että valokuvaterapia ei ole oma erillinen psykoterapiasuuntauksensa, mutta valokuvien kanssa työskentely, niiden ottaminen ja muokkaaminen voivat olla yksi menetelmä terapiaprosessissa. Myös Lääkäriseura Duodecimin psykoterapian konsensus lausuman mukaan valokuvaterapiaa voi käyttää osana psykoterapiaa. Eli vaikuttaa ihan uskottavalta menetelmältä, joka voi hyvin tukea esim. itsetutkiskelua tai psykoterapiaprosessia.

Seuraavassa osassa (joka ilmestyy ehkä jopa tänään illemmalla, woop woop!) käsittelen omakuvaa ja itsetutkiskelua valokuvien kautta. Jos aihe kiinnostaa jotakuta enemmän, etkä jaksa odotella mun seuraavana postaukseen saakka, voit tutustua allaolevaan kirjallisuuteen ja nettisivuihin. 

Bisous, Niina

P.S. Mistäkö löysin aikaa tälle postaukselle? Oon kerrankin kipeänä ja luvattoman tyytyväinen siihen. En ole niin kipeä, jotta näyttöpäätettä tuijottaminen kirveltäisi silmiä tai että haluaisin vaan nukkua, mutta juuri sopivan kipeä siihen, että paikoillaan istuminen tai makoilu mukavan tekemisen ääressä (blogi) tekee hyvää ja kaikki muu (gradu) ehdottomasti pahaa ;).

P.P.S. Seuraatko jo blogiani Facebookissa ja Instagramissa @unepetitelife? Entä Blogit.fi:ssä, Blogipolussa ja Bloglovin'ssa?

Kuvat: Johannes Yrjö

Lähteet:

1. Ulla Halkola kirjassa Psykoterapiat (toim. Matti O. Huttunen & Hely Kalska), Valokuvaterapiaa s. 311-315

2. Psykoterapian konsensuslausuma 18.10.2006

3. Kognitiivisenpsykoterapian verkkolehdessä Marjo Salo kuvaa, miten omaelämänkerrallisia valokuvia voi käyttää kognitiivisen psykoterapian työskentelymenetelmänä.  

4. Valokuvaterapian englanninkielinen perusteos: David Kraus & Jerry Fryrear, Photo therapy in mental Health, 1983

5. Voimaannuttava valokuva

Sorry for the silence on my blog! Too much master thesis, too much work, too little quality time with my blog and you guys! Now that I’m slightly sick (just some mild flue), I’m mostly enjoying my time laying on the couch writing new posts. I’m definitely too sick to work on something more serious stuff ;).

I started to write a series of posts about Phototherapy and Therapeutical photography. I’ll try to summarize it in English as much as I have energy ;).

In Finland Phototherapy and Therapeutic Photography can legally be one method of psychotherapy. For me it was quite an experience to start photographing and especially to be photographed. I found it like a perfect mix of art, introspection, psychology and self-expression. To be continued ;)!

Bisous, Niina

P.S. Do you already follow my blog on Facebook and Instagram @unepetitelife? What about Blogit.fi, Bloglovin' and Blogipolku? 

Photos: Johannes Yrjö