Maailman terveellisin omenapiirakka (gluteeniton, vegaani) - The healthiest apple pie in the world (vegan, gluten-free)

In English below

Ihanaa kirpeätä syyspäivää kaikille (vaikka nyt jonkun mielestä olen - ehkä ihan oikeutetustikin - ankeuttaja, kun onhan elokuu vielä virallisesti kesää)!

Ennen, kun paljastan kohuomenapiirakan tähän asti visusti salassa pidetyn reseptin, haluan kiittää kaikesta palautteesta ja kommenteista! Ne lämmittivät suuresti sydäntäni (Jos pidät tätä mun "lämmittää syräntä nää teidän kiitokset<3<3" turhana ihkutuksena ja lässynläänä tai jos kiinnostuit tunteiden kehollisesta kokemisesta, voit lukea Lauri Nummenmaan ja kumppanien aiheeseen liittyvän tutkimuksen täältä). Eli SUURKIITOS!!! Sain teiltä roppakaupalla kannustavia kehuja ja myös rakentavaa kritiikkiä, mistä kummastakin olen todella otettu ja onnellinen! Kaikista otetuin olen kuitenkin siitä, että blogillani oli enemmän lukijoita, kuin edellisessä postauksessa mainitsemallani retro-radiolla tykkääjiä tai hymynaamoja yhteensä, HAH!

Lauantai-iltana loihdin viidennen - mutta tuskin viimeisen - version viime postauksessa hypetetystä kenties maailman terveellisemmästä omenapiirakasta. Alkuperäisenä tavoitteenani oli tehdä maksiherkullinen vegeleipomus ilman lisättyä sokeria tai rasvaa, ja jonka runsaamman puoleisesta nauttimisesta ei tule ähkyä vaan hyvä olo. Nostin vielä rimaa ja halusin käyttää vain ravintorikkaita aineksia eli vehnäjauho jäi luonnollisesti pois laskuista. Jotta en päästäisi itseäni turhan helpolla, halusin myös ravintoaineiden säilyvän mahdollisimman hyvin ja siksi vältin kuumentamasta piirakan päällisen omenoita enkä käyttänyt leivonnassa öljyjä, jotka eivät kestä kuumentamista.

Perehdytään hetkeksi tämän "jo syntyessään legenda" -omppupiirakan historiaan. Ne ketkä ovat malttamattomia, voivat hypätä tämän historiallisen katsauksen yli suoraan postauksen lopussa olevaan reseptiin, mutta en suosittele.

Maailman terveellisimmän omenapiirakan syntyhistoria:

vol. 1. Lyhyesti: Suklaanmakuisen soijaproteiinijauheen ja stevian liitto pitäsi olla laissa kielletty. Edes kaiken neutralisoiva kaneli ei onnistunut peittämään tätä kaameaa makuyhdistelmää. Selvennykseksi: Ensimmäisessä piirakkayritelmässäni koitin korvata pannassa olevat vehnäjauhot jollakin ravintorikkaammalla jauhoseoksella, mikä valitettavasti tarkoitti 2 dl suklaanmakuista soijaproteiinijauhetta. Noin kerran vuodessa (mikä on ilmeisen riittävä aika unohtamaan omat erheensä) harhaudun kuvittelemaan, että soijaprotskujauhoista saisi tehtyä maistuvia leivonnaisia (olen aiemmin leiponut erit. huonolla menestyksellä mm. soijaprodepannareita). Ei_enää_ikinä!

vol. 2. Järkyttyneenä oman muistini hataruudesta ja yhä vastenmielisyydestä irvistellen tein pyhän lupauksen olla sekoittamatta palkkarijauhoja ja leivontaa keskenään. Hyväksyin katkerasti, että überterveellisen herkun leivonta oli ollut vain utopistinen ja naiivi haave. Onnekseni löysin kaapin perältä sinne unhoittuneen täysjyväriisijauhopakkauksen. Kasvoni kirkastuivat. Varovainen toiveikkuus alkoi viritä sisimmässäni. Steviasta en silti vieläkään vahingokseni luopunut. Piirakan päällinen sai koristukseksi viime kesän mustikoita ja maistelukierroksen jälkeen olin aivan hamsterina (jos joku ei ole kuullut em. sanontaa ennen, ei hätää, en muuten minäkään, mutta riittää että kuvittelette hamsterin, joka onnistuu varastoimaan poskipusseihinsa tuplasti enemmän siemeniä kuin edellisellä syömäkerralla), ja ajattelin: "Tästähän voi vielä tulla jotain".

vol. 3. Mustikat loppuivat pakastimesta. Aivoissani raksutti. Katseeni pysähtyi korilliseen luomuomenoita. Omenapiirakka! Annoin stevialle viimeisen mahdollisuuden, mutta lakritsinen maku tökki edelleen makunystyröitäni.

vol. 4. Uskaltauduin luopumaan steviasta makeuttajana ja lisäsin tilalle puolikkaan muussatun banaanin. Tämä ei riittänyt vaan yltiöpäiseen tapaani korvasin puolet täysjyväriisijauhoista mantelijauhoilla. Ja tätä piirasta olisi tarkoitus tarjoilla illalla viidelle ystävälle! Hakkasin päätäni seinään ja hoin, että anna olla viimeinen kerta, kun vaihdat (jälleen kerran) reseptiä viime hetkellä. Lopputulos oli kuitenkin hyvä, ja huokasin helpotuksesta ja vieraani toivottavasti makunautinnosta.

vol. 5. Sunnuntai-iltana koitti maailman terveellisimmän omenapiirakan lyhyen historian kuumottavin hetki: Tarjoilin sitä isovanhemmilleni ja muille sukulaisilleni, jotka ovat herkkusuita ja kaiken kaikkiaan varsin kriittinen raati. Olin pelkuri ja tarjoilin piirakan kylkeen vaniljakastiketta (vegaanista kylläkin). Kommentit vaihtelivat ääripäästä toiseen, mutta pahimmasta oli selvitty ja piirakka tuli syötyä viimeistä murua myöten.

Yllä tarvittavat ainekset. Tarkkasilmäinen huomaa, että jotain kuitenkin puuttuu, oikea vastaus postauksen lopussa ;) 

Maailman terveellisin omenapiirakka (gluteeniton, vegaani)

Perusohje

Ohjeen alla on useita variaatioita ja uusia vielä kokeilemattomia ideoita, miten voit muokata reseptiä omaan suuhun sopivaksi.

Ohje on tehty ns. normaalikokoiselle vuoalle eli halkaisija 24 cm

Pohja:

2 keskikokoista Reilun kaupan banaania 

100 g pehmeää tofua (esim. Jalo tofu)

2 dl täysjyväriisijauhoja 

1 rkl kanelia

0,5 dl soija- tai kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa

Vuoan voiteluun halutessasi 1 tl neitsytkookosöljyä

Päällinen:

500 g Alpron Natural soijajogurttia (testattu myös Rainbown maustamaton ja kumpikin käy, mutta Alpron maku on makeampi ja pehmeämpi. Vähempikin määrä esim. 1 dl jogurttia riittää, jos kaapissa ei satu olemaan täyttä purkkia)

1 isohko luomuomena

Maun mukaan kanelia, sanoisin että reilusti

1. Muussaa banaanit esim. haarukalla.

2. Muussaa ja sekoita pehmeä tofu banaaneihin.

3. Lisää jauhot ja kaneli ja lopuksi maito. Sekoita hyvin.

4. Voitele halutessasi vuoka, ei ole pakollista.

5. Paista pohjaa uunin alatasolla 200 asteessa 10-15 min.

6. Viipaloi tällä välin omenat.

7. Kaada jogurtti pohjan päälle ja lisää omenapalat.

8. Ripottele reippaasti kanelia omenoiden päälle.

9. Paista piirakkaa halutessasi vielä 5 min uunin keskitasolla jälkilämmöllä (tällöin omenat jäävät aika raa'an tuntuisiksi, mutta jogurtti hyytyy hieman).

10. Jäähdytä piirakka yön yli jääkaapissa ja tarjoile kylmänä!!!! (Kokeiltu lämpimänä eikä ole yhtään niin hyvää. Jääkaappijäähdytys yön yli on myös ehdoton!) 

Mielenkiinnosta laskin vielä perusohjeella tehdyn piirakan ravintoarvon ilman kookosöljyä:

kalorit 1144

hiilarit 169

rasva 22,5

proteiini 40

kuitu 17

Pointtina kaloreiden ja ravintoarvojen laskemisessa oli osoittaa, että kyseiset markkerit ovat sen verran kohdillaan, että omppupiiraalla voisi jopa korvata yhden päivän aterioista tai saada ravinteikkaan hiilaritankkauksen treenin jälkeen. Tämän omenapiirakan hyvänä puolena esim. perinteisempiin raakakakkuihin verrattuna on se, että vaikka honaisisit puolikkaan piirakan yhdeltä istumalta, olet saanut vain noin lounaan/päivällisen verran kaloreita, aimo annoksen kuitua ja proteiinia, hitaasti imeytyviä hiilareita, pehmeitä rasvoja, vitamiineja ja antioksidantteja ja mitä näitä nyt onkaan.

Variaatioita ja uusia niksejä (*-merkittyjä olen jo testannut):

Vaihtelua:

Pelkkien riisijauhojen sijaan voit kokeilla esim. 1 dl riisijauhoja ja 1 dl mantelijauhoja*. Myös kookos- tai kikhernejauhot voivat olla kokeilunarvoisia.

Laita omenan sijasta täytteeseen mustikoita tai muita marjoja ja jätä tällöin kaneli päällisestä pois*.

Muuntele paistoaikaa. Jos et ole yhtä raakafriikki kuin minä, anna päällisen paistua kunnolla, jolloin saat perinteisempää omena/marjapiirakkaa. Tai sitten kokeile hedelmäpizzaa, eli paista vain pohja, muttei päällistä ja lado omenoita, kiivejä, persikoita tms. pohjan ja jogurtin päälle.

Lisää makua:

Mausta pohja jatai päällinen rippusella kardemummaa.

Voit lisätä jogurtin sekaan maun mukaan 1-2 rkl vaniljauutetta* (Dr. Oetker), mielestäni ei ollut makuun suurtakaan vaikutusta, mutta voipi kokeilla

Lisää makeutta näillä kikoilla:

Jos et ole ehdoton terveysnatsi, kuten allekirjoittanut toisinaan on, laita jogurtin sekaan 1 tl tai maun mukaan vaniljasokeria. 

Lisää piirakkapohjaan 1 rkl steviaa*. Minua stevian pistävä ja lakritsinen maku tökki ja päädyin lisäämään muussattua banaania makeuttamaan piirakkaa. 

Sokerihiirille maistuu paremmin, jos tarjoaa esim. vaniljakastikkeen* tai vaniljajäätelön kanssa. 

Kokeile lisätä pohjaan omena- tai mangososetta.

Lisää proteiinia:

Jos haluat lisäprodea piirakkaan, kokeile korvata pehmeä tofu normaalilla kiinteällä tofulla. Itse pistän seuraavalla kerralla kokeiluun ja voin raportoida toimiiko tämä.

Taikina on valitettavasti hieman epäesteettisen näköistä, mutta maistuu hyvältä.

Uunituore piirakka ja mun kummittelevat varpaat.

Omppupiiras oli pöydän ainoa vegetarjottava eikä ihan lyönyt herkullisuudellaan äipän perinteistä piimäkakkua tai karjalanpiirakoita munavoilla, mutta tää piiras onkin terveysherkku. Ilman lisättyä sokeria tai rasvaa ei kilpailla samasta palkintopallista.

Vielä tähän loppuun maistelijoiden kommentteja:

"Ompas ihanan raikas!"

"Täytyy sanoa, että en tykännyt."

"Tosi hyvää, sun pitää tehä tätä mulle!"

"Tälläiset ihmiset kuin mä tykkää, tai että musta tää on sairaan hyvää, mutta sellaset, jotka tykkää sokerista niin en tiiä.."

"Ihanaa, saanko mä pliis syödä vikan palan?!"

 "Tää on enemmin jälkiruoka kuin leivonnainen, vähänku joku sorbetti."

"Eikää!! Eiksitä oo enää jäljellä?!"

Lisäksi eräs maistaja oli myös korrektisti vaiti eikä kommentoinut lainkaan :D.

Toivottavasti maistuu, ja jos ei, niin antakee vaan kuulua, että miksi ei! Helpottiko makeannälkä vai maistuiko ihan liian terveelliseltä? Tekisitkö toiste ja kehtaisitko tarjoilla tätä isovanhemmillesi kuten allekirjoittanut uhkarohkeasti teki? Entä onko teillä ehdottaa hyviä terveellisiä herkkureseptejä?

Kivaa iltaa kaikille ja terveellisiä herkkuhetkiä tai sitten ihan vaan ronskisti nautinnollisia mättöfiestoja!

<3: Ninnu

ps. [Oikea vastaus: toinen banaani. Ehdin jo muussata kummatkin ostamani Reilun kaupan banskut ja tajusin, että p*rkele siinä meni hieno kuva sivu suun, kunnes löysin äitin kaapista chiquitan lavasteeksi.]

pps. En ole vielä päättänyt mistä kirjoitan seuraavaksi. Bloginperustamispäätös aiheutti hirveän ideasurinan päässä. Seuraava postaus käsittelee ehkä jotakin näistä: haaveilua, sitä miten säästää satoja euroja hiustenhoidossa, treenimotivaatiota tai mitä ajattelin ottaa opiksi saattohoitopotilailta. Katsotaan.

Summary in English:

The healthiest apple pie in the world (vegan, gluten-free, almost raw)

The basic recipe

Dough

2 bananas

100 g soft tofu

2 dl wholegrain rice flour

1 spoon cinnamon

0,5 dl soy or oat milk

Topping

500 g soy yogurt

1 big apple

cinnamon

1. Mash and mix tofu and bananas

2. Add flour and cinnamon and finally soy/oat milk. Mix well.

3. Bake in the oven (200 Celsius) 10-15 minutes.

4. Slice the apple.

5. Apply yogurt on top of the dough and add the apple slices.

6. Sprinkle cinnamon on top of the apple slices.

7. Bake the pie at least 5 minutes in the oven.

8. Cool off the pie overnight in the fridge.

9. Serve cold/room temperature!!!

Nutritional value:

cal 1144

carbs 169

fat 22,5

protein 40

fiber 17

Variations:

Try almond flour or oats.

Instead of putting apple on the topping, use blue berries.

Add some vanilla extract.

Add some Stevia.

If you’re missing sugar, serve with vanilla ice cream or vanilla sauce.

Mikä ihmeen “Ninnun niksit”? Ja miksi? - What is Ninnun niksit? And why?

In English below

Hei vaan kaikille!

Olen Ninnu, 20-30-vuotias helsinkiläistypykkä (joka muuten on asunut elämästään melkein 17 vuotta Vantaalla, hys hys, mutta sanottakoon, että Keski-Vantaalla eli ei missään pahamaineisessa Hakunilassa tai Korsossa tai Myrtsissä, mitenhän tää juttu tähän mun vantaalaistaustaan jo rönsysi, mutta vielä todettakoon, että tämän tyyppiset asiat kuten em. vantaalaisuus tuovat vaan lisää syvyyttä ja särmää persoonaan, vai mitä?), joka viimeöisen enneunen (tässä: kuumehoureen, olen nimittäin saikulla kuumeen takia) johdosta, äitinsä kehotuksesta ja kaikkien muiden päänpudisteluista huolimatta päätti tänä kyseisenä iltapäivänä 25. elokuuta 2016 klo 16:01 perustaa blogin! Tai oikeammin modernisoidun ja käytännönläheisemmän version Niksi-Pirkasta! Koska ketä muka kiinnostaa rakentaa retro-radio vanhasta sukkahousukotelosta? (Olin väärässä. Kyllä se vaan taitaa kiinnostaa: Retro-radio on 25.8.2016 klo 16h30 mennessä saanut 234 hymynaamaa, 366 peukutusta ja 6 kommenttia (no huh jos mä saan koskaan edes 234 lukijaa lupaan… mä lupaan.. nyt pitää miettiä tarkkaan.. mä lupaan.. no en keksi, mutta sivistyneitä ehdotuksia saa esittää kommenttiboxiin)??!! Ja jos et usko, niin katso vaikka.)  

Blogin kirjoittamisen taustalla minulla on siis niinkin suuri hyve kuin auttamisen halu. Lähipiiri tietää hyvin, että saatan googlettaa ja tehdä kirjallisuushakuja itseä askarruttavasta ja hyödyttävästä aiheesta jopa tunti- tai päiväkausia niin kauan, kunnes löydän parhaan mahdollisen ratkaisun (tai kunnes hajottaa liikaa). Näitä hyviä löydöksiä sekä DIY-keksintöjä koitan suuressa laupeudessani jakaa teille, rakkaat tulevat lukijat, sekä siinä sivussa verestää vanhaa rakasta harrastusta eli kirjoittamista.

“Pirkka sukkahousukotelosta on moneksi. Tarvitset vain askartelumaalia,vähän pakkausnauhaa, kirjekuoren sisältä harmaata paperia, pari haaraniittiä mehutölkin korkki ja siinä se on leikkimökin retro-radio.” 

Vielä Niksi-Pirkka retro-radio-löydökseen viitaten täytyy todeta, että ihmisillä on vaan aivan vääriä mielenkiinnon kohteita. Minua sen sijaan kiinnostaa ääriterveellinen, herkullinen ja raaka vegaaniravinto, matkustelu tai paremminkin ulkomailla oleilu, turvallinen ja luonnonmukainen kosmetiikka, psykologia, terveysliikunta ja politiikka, intuitio, mindfulness ja downshiftaus, kirjallisuus, luovuus ja runous, luonto, ukulelen soittaminen (ja kitaran) ja tiede, yhteislaulu ja naistenlehdet (erityisesti Fit ja Kauneus & Terveys). Siinä tuodakseni esille joitakin kiinnostuksen ja tulevan blogikirjoittelun kohteita. Lisäksi voisin mainita ranskan kielen puhumisen, onnellisuuden ja vuorovaikutuksen, hyvän musiikin...nyt saa riittää, sillä uteliaisuuteen ja innostuvuuteen (vai innostuvaisuuteen? vaiko kenties intomielisyyteen, hehe) taipuvaisena henkilönä lista paisuisi kohtuuttomaksi.

Mutta totta tosiaan, yllä luetelluista asioista aion postata rönsyileviä niksejä, niitäkin rönsyilevämpiä mielipiteitä ja kaikista pahiten rönsyilemään taipuvaisia arjen kuulumisia, kertomuksia ja oivalluksia. Avainsana on siis rönsyily. Siitä en pääse yli enkä ympäri, se tulee olemaan postauksieni suurin vitsaus ja kenties siunaus. Kuitenkin, sinua on varoitettu ja täten minut päästetty pälkähästä.

En malta olla vielä kertomatta, että sytyn mustalle huumorille ja ironialle. (Nyt loppu!).

Kunnianhimoisena tavoitteenani on tehdä niksipostauksia siitä, mikä kulloinkin tuntuu ajankohtaiselta ja innostavalta ja mistä tulee hyvä pössis. Ai että mä muuten nauroin, kun kuulin, että viime kesäkuun Kokoomuksen puoluekokouksessa puheenjohtajavaalin aattona oli ollut Stubbin mukaan ”Hyvä pöhinä”. Urbaanisanakirja.com:ssa todetaan pöhinän tarkoittavan amfetamiinia jatai “Yleishyödytöntä pyöriskelyä, oleilua, hengailua, touhuilua ilman erityistä päämäärää.” Urbaanisanakirja antaa myös muutamia esimerkkilauseita pöhinä-sanan käytöstä: Pöhisee töissä, Ompas hyvä pöhinä, Näin se homma pöhisee.

Ninnun niksi nro 1: Kokeileppa korvata lauseesta Pöhisee töissä sana töissä sanoilla Kokoomuksen puoluekokouksessa. Sen jälkeen lisää Ompas hyvä pöhinä ja  Näin se homma pöhisee lauseiden loppuun sanat Kokoomuksen puoluekokouksessa. Ja voit ihan oman mieltymyksesi mukaan kuvitella, kuluiko kokouksessa roppakaupalla amfetamiinia vai oliko kokoustelu enemminkin yleishyödytöntä pyöriskelyä.

Olokeeppas hyvät! Siinä oli ensimmäinen niksi ja ensimmäiset ilmaiset naurut, tai ainakin toivottavasti edes hieman huvituit, sillä jatkuvan rönsyilyn sietämisen lisäksi vielä sinun huumoriisi natsaamaton vitsailu (tai vain auttamattoman huono huumori) saattaa olla liikaa etkä enää koskaan palaa lukemaan blogiani yhyyy. Toivon, että asia ei kuitenkaan ole niin huonolla tolalla vaan, että odotat jo innolla seuraavaa postausta maailman terveellisimmästä vegaanisesta, gluteenittomasta ja melkein raa’asta omenapiirakasta!

Jatkossa lupaan täydentää postauksiani aiheeseen sopivilla ja etenkin aiheeseen sopimattomilla kuvilla. Myös blogin ulkoasun teemana tulee olemaan jokin muu kuin nykyinen 'tabula rasa'.

Kiitos paljon ajastasi ja oikein mukavaa illanjatkoa!

<3: Ninnu

ps. Nyt iski paniikki, että emmä julkaisekkaan tätä!!!! Ujostuttaa!!!

Summary in English:

Hi guys!

I’m Ninnu 20-30-years old girl from Helsinki, Finland. My main motivation to write a blog is to make your life easier guys ;). My friends and family know that if I’m interested in something I can spend hours or even days doing literature search and googling about the information that I need. My blog is dedicated to sharing that information: My thoughts of life (well those you can’t find in Google yet), DIY-stuff and tips of well-being and health such as everyday applications of psychology, vegan recipes and workout ideas.

Secondly, I love to write (not in English, but I’ll get used to. Hope so).

Some essential information about me: I’m interested in psychology, extremely healthy raw vegan food, travelling, natural cosmetics, healthy lifestyle in general, poesy, politics, intuition, mindfulness and downshifting, literature, creativity, nature, playing ukulele and guitar, science, singing together and women magazines. I love French language, black humor and irony, I’m really into good music and concept of happiness. Just to mention few of my interests and the themes that I’m probably going to write about.

Hopefully you’re already looking forward to my next post about the healthiest apple pie in the world!

Thank you for your time and have an excellent evening!

<3: Ninnu

P.S. My English is far away from perfect, sorry about that, I’m trying!

P.S. Panic!! I won’t publish this, I’m too scared!